Kirjassa pääpaino on kuvilla, ja rotujen esittelytekstit on mahdutettu kuvateksteiksi. Tietouden ja kieliasun puolesta kirja vastaa aikuisille tehtyjä kirjoja, mutta kuvissa on paljon pieniä lapsia koirien kanssa.
Kuten jokainen koiraharrastaja tietää, rodunjalostus muuttaa koirien ulkonäköä. Kuvasin kännykällä muutaman hauskimman kuvan ja liitän ne tähän kommenttien kera.
Ilmestynyt 1954, kustantaja Otava, 79 sivua.
Lapsen kanssa koira, jonka rotuesittelyn yhteydessä mainitaan olevan "kaikkien lasten tuttava Lassi-koira, monen hauskan elokuvan ja kirjan sankari."
Seuraavassa kuvassa "lapset ovat pukeneet Pökön vaariksi."
Kissasta koko kielellä tykkää cockerspanieli ja "Newfoundlandin koira" on otettu tähän näytteeksi senaikaisten koirien valkoisten merkkien koosta.
Noutokapulaa suussaan pitää, ei suinkaan petit brabancon, vaan mopsi! Villakoira puolestaan päästi tänne ilmeensä ansioista.
Sitten siirrytään osastolle karvoja. Kolme koiraa ovat cairnterriereitä ja etutassut ilmassa istuu "Länsi-Ylämaan valkoinen terrieri."
Kuvaa, jossa koira on pikkupojan kanssa voisi pitää melkoisena kuva-arvoituksena, enkä usko, että juuri kukaan ensikatsomalla tunnistaa rotua. Kyseessä on snautseri!
Itselleni uutta tietoa kirjassa kerrottiin salukista, jota kutsuttiin myös nimellä gasellikoira. "Hyvin kasvatettu saluki ei juo likaisesta astiasta eikä sellaista maitoa, jota ihmiskäsi on koskettanut.
Kääpiöspanieli -nimisestä rodusta sanottiin, että rodussa on "useita värinsä puolesta eroavia muunnoksia." Ja muunnokset olivat "Kuningas Kaarlen spanieli" ja "Kuningas Kaarlen Kavaljeeri".
Viimeisenä sitten on kokonainen aukeama samanrotuisten koirien kuvia. Kyllä, kaikki edustavat samaa rotua, ja se ei ole tiibetinspanieli vaan "Kiinan palatsikoira".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti