perjantai 20. tammikuuta 2017

200 €:n koirakirja

Jep. jep, kirjan hinta tosiaankin on eräässä antikvariaatissa 200 euroa. Eikä ole kyse mistään antiikkisesta eeppoksesta. Alennuin jopa niin alas, että kysyin onko hinta todella oikein. Minulle vastattiin, että on ja kyseisellä hinnalla he ovat ennenkin myyneet kirjaa. Ja, mikä oudointa, kirja on nyttemmin kadonnut heidän sivustoltaan. Olisikohan myyty?!

Anyway, kyseessä on Bonnie Wilcox & Chris Walkowicz:
Maailman koira atlas

Tässä teoksessa on 5,2 kiloa tietoa, yli 1100 valokuvaa ja rotuhaksemistossa yli 800 nimeä, kun siinä mainitaan sekä rodun alkuperäinen nimi että suomenkielinen nimi. Koirat on jaoteltu vanhan roturyhmäryhmittelyn mukaan (voimassa julkaisuvuonna), mutta se tuskin haitta, sillä kirjan paras anti on runsas ja upea kuvitus.

Ilmestynyt 1991, kustantaja Pet Publishing, 910 sivua, suomentaneet Tuula Syvänperä ja Paula Heikkinen-Lehkonen.

PS. Muutama vaihtoehtoinen hinta samaiselle kirjalle: tori.fi 3 € (tullut myyntiin sen jälkeen kun hankin oman kappaleeni), eräs toinen antikvariaatti, (jossa ei kirjaa enää ole saatavilla, koska on myyty minulle) 5 €.


tiistai 10. tammikuuta 2017

Helmet-lukuhaaste

Helmet-kirjasto on koonnut hauskan lukuhaasteenlukea vuoden aikana annettuihin otsikoihin sopivia kirjoja. Montako koirakirjaa saan mahtumaan tähän haasteeseen? Moneen kohtaan ei tietystikään voi koiriin liittyvää kirjaa lukea, mutta merkitsen niihinkin sopivat lukemani kirjat tänne. Edes "jollakin lailla" koiriin liittyvät punaisella, muut vähemmän erottuvasti mustalla. Jos sama kirja soveltuu useamman otsikon alle, on se listattu "kakkosotsikoihinsa" joihin kuitenkin vaihdan toisen teoksen, mikäli sopiva kirja tulee vastaan, Tavoitteenani tietenkin on lukea kaikkiin ostikoihin sopiva oma kirjansa. Ja näitä siis haetaan  / olen lukenut:

1. Kirjan nimi on mielestäsi kaunis
Mirja Pyykkö: Avec Lulu - kertoo paljon koirafaktaa eikä nimestään ja kansikuvastaan huolimatta ole mikään yhden koiran elämäkerta, vaan pohtii koirien oloja Irlannista Intiaan ja taas takaisin, kts. bloggaukseni

2. Kirjablogissa kehuttu kirja
Helena Meripaasi: Kuriton koiranpentu - on Tassu-trio -sarjan avausosa. Teksti on taattua tavaraa koira- ja kissafaneillekin. Niin minä kuin muutkin nuortenkirjabloggaajat (ai, olenko sellainen, koirakirjabloggaajaksi itseäni luulin) ovat tykänneet. Kts. bloggaukseni

3. Suomalainen klassikkokirja
Tuija Lehtinen: Rebekka ja talven taikaa Luin sarjasta vielä kolmannenkin osan tutkiakseni, voisiko Rebekka-sarjan listata koiraromaaniksi sivustolleni www.koirakirjat.com kun Rebekan perheessä omistetaan ja kasvatetaan borderterriereitä. Mutta jo edellisessä osassa petyin pahasti koiratietouden tasoon, eikä tämä nostanut käsitystäni. Kts. bloggaukseni

4. Kirja lisää hyvinvointiasi
Heli Heino: Venuksen vuosi - vaikutti ensin ihan absurdilta pimpin ympärillä pyörimiseltä, mutta aukeni tällaisen vaihdevuosivaivaisen naisen silmiä avaavaksi teokseksi. Oikein mukava kirja muuten, paitsi etten edes aasinsillalla saa teosta liitettyä koiriin.

5. Kirjassa liikutaan luonnossa
Helena Rönkä: Yllättävä luonto - suomalaisia eläintarinoita on kertakaikkisen herttainen tietokirja, vaikka tarinan muodossa juttu eteneekin. Tarkkasilmäinen luonnontarkkailija kertoo eri eläimistä ja sattumuksista niiden arjessa. Useampikin koira on tarinoissa mukana luontoa tutkimassa, joten koiriin liittyy tämäkin kirja, hiukan. Suosittelen, ehdottomasti!

6. Kirjassa on monta kertojaa
Kirsti Manninen & Jouko Raivio: Jumalan ruoska on toinen osa kuusiosaisesta 1860-70-luvuille sijoittuvasta jännityskirjasarjasta. Nautiskelin kaikki osat, mutta tämän mainitsen lukuhaasteessa, koska tässä osassa esiintyy koiriakin; haureudessa elävällä kartanonrouvalla on peräti rotukoiria, mutta niiden rotu ei käy ilmi. Anyway, sainpahan tähänkin otsikkoon edes hatarasti koiriin liittyvän kommentin :D

7. Salanimellä tai taiteilijanimellä kirjoitettu kirja
Anneli Kivelä: Katajamäki kahden vaiheilla - on yhdestoista osa aina yhtä todentuntuista maalaisromantiikkasarjaa. Melkein koirakirjoihin tässäkin päästään, sillä kirjailijahan on oikealta nimeltään Anne Seppälä ja on sillä nimellä kirjoittanut lasten koiraseikkailusarjaa Topi-koirasta. Kts. bloggaukseni

8. Suomen historiasta kertova kirja
O.A. Kallio: Savo - kotikuntani Joutsan kirjaston lukuhaasteeseen liittyvä kirja kotikonnuiltani; haasteessa luetaan kirja joka vuosikymmeneltä ja tämä on ensimmäiseltä eli julkaistu v. 1905. Ihanan kuvailevaa vanhanajan tekstiä, joka esittelee Savon historiaa ja paikkakuntia. Piirroskuvitus.

9. Toisen taideteoksen inspiroima kirja
Antti Arvaja ja Tuomas Mustikainen: Topi Sorsakoski: viimeiseen korttiin - aina välillä käsiini sattuu jokin elämäkerta, tällä kertaa Sorsakoskesta. Onhan kirja toisen taideteoksen inspiroima, koska siinä kerrotaan musiikista ja muusikoista? Ja koirakirjaksihan tämänkin saan käännettyä, sillä mukana jutussa ovat myös Kulkukoirat...

10. Kirjan kansi on mielestäsi kaunis
Kaari Utrio: Ruusulaakso -kirjan uusimmassa painoksessa on tyylikäs kansi. Koiraton kirja kuitenkin, joten ei kummempia kommentteja.

11. Jonkun muun alan ammattilaisena tunnetun ihmisen kirjoittama kirja
Tim Walker: Lost in Suomi - Suomen tunnetuimman ulkomaisen opettajan humoristinen kuvaus suomalaisten oudoista tavoista naurattaa jopa suomalaista, sillä eihän mainituissa jutuissa ole kerrassaan mitään outoa! PS. Esiintyy tässäkin kirjassa koira...

12. Politiikasta tai poliitikosta kertova kirja
Matti Remes: Islantilainen syleily - tämän lähemmäksi politiikkaa sivuavaa kirjaa tuskin pääsen, kyseessä on dekkari, jossa murhataan poliitikko. Ponnahti esiin kun hain kirjoja sanalla koira. Tässä on mukana Laila-niminen koira, ja virheellisesti siteerataan "Laila, Laila, Laila, lempiystäväin".

13. Kirja "kertoo sinusta"
Hauska on tietää: Koirat - ehkä vähän otsikon vierestä, mutta kun tällä koiratietokirjalla on erityinen asema omassa koiraharrastushistoriassani - lasten koiratietokirja, kts. bloggaukseni

14. Valitsit kirjan takakannen tekstin perusteella
Lenita Airisto: Elämäni ja isänmaani herätti mielenkiintoni, kun havaitsin, että en ole tiennytkään kuinka monialainen ihminen Lenita Airisto on ollut. Koiraa häne ei kuitenkaan mainitse omistaneensa, vaikka voisi luulla, että maalaistalossa sellainenkin olisi ollut.

15. Kirjassa harrastetaan tai se liittyy harrastukseen
Hanna Kökkö: Saarikätkö Tämän kirjasarjan kanssa olen hurahtanut niin pahasti geokätköilyyn, että rekisteröidyin itsekin mukaan ja hain jopa ensimmäisen kätköni - tosin entisen työmaani pihasta, missä jo ennestään tisein sellaisen olevan. Ja tässäkin kirjasarjassa on mukana koira, nimittäin poliisikoira Vatanen, vrt kohta 48

16. Ulkomaisen kirjallisuuspalkinnon voittanut kirja
Clifford Simak: City nousi esiin kun hakusanana oli koira (kuinkas muuten) tässähän kerrotaan koirien nuotiotulitarinoita menneestä ihmisten maailmasta. Sci-Fiä en ole juuri lukenut, mutta tästä peräti tykkäsin, koska itsekin ihannoin maalla asumista. Tulevaisuudenkuvat siitä, miten robotit, koirat ja lopulta muurahaiset valtaavat maapallon ovat osuvia edelleen. International Fantasy Award 1952.

17. Kirjan kannessa on sinistä ja valkoista
Juha T. Hakala: Luova laiskuus - Anna ideoille siivet on kirja, joka vahvisti näkemystäni siitä, että kahden vuoden pätkä-palkkatyössä olemisen jälkeen palaan yrittäjäksi. Vaikka joskuks sanoinkin, että ei enää koskaan, 2 x 10v sitä laija riittää. Vaan ei riitä, ensi kuussa kajahtaa! Koirakirjaa tästä en saa tekemälläkään, mutta tuleva yritykseni sivuaa myös koiria.

18. Kirjan nimessä on vähintään neljä sanaa
Tuula Kallioniemi: Aleksanteri Suuri ja muita koirajuttuja - näinkin koiraromaanin voi koota, kertomalla useita tarinoita, jotka eivät liity toisiinsa mitenkään, kts. bloggaukseni

19. Yhdenpäivänromaani
Peter Franzen: Särkyneen pyörän karjatila - kertoo perheestä, jonka jokaiselta jäseneltä tuntuu jokin pyörä särkyneen. Muuten ihan hyvä kirja, mutta koiraa ei löydy.

20. Kirjassa on vammainen tai vakavasti sairas henkilö
Lars Billgren: Caddy - kompisen on Ruotsin edesmenneen Opaskoirakoulun julkaisema kirja opaskoiran ja opastettavan yhteensovittamisesta ja siitä, että 24/7 mukana oleva koira on oppaan lisäksi myös läheinen ystävä. En aikaisemmin ole blogannut vieraskielisistä kirjoista, mutta miksikäs nekin eivät voisi esiintyä blogissani, kts bloggaukseni

21. Sankaritarina
Mikko Aaltonen: JHT: Musta lammas - vahvistaa Vain Elämää -sarjasta saamaani käsitystä, että Cheek on fiksu jätkä. Mutta ei kuitenkaan niin fiksu, että olisi hankkinut koiran...

22. Kuvitettu kirja
Reetta Niemelä & Salla Savolainen; Uljas ja kadonnut koira on lastenkirja, joka kertoo ponikerholaisten elämästä ja ratsastusretkistä, ystävyydestä ja eläimistä. Tässä osassa karkukteillä oleva koira tuo mukaan koirafaktaa, kts bloggaukseni

23. Käännöskirja
Harlan Coben: Petät vain kerran kertoo miehensä murhan nähneen naisen tarinan, jossa juonenkäänteet yllättävät ja pistävät koko paletin uusiksi aina vaan uudelleen. Melkoinen lukukokemus!

24. Kirjassa selvitetään rikos
Mary Steward: Gabrielin koirat - kuten arvata saattaa, tartuin tähän kirjaan koirat-sanan takia. Mutta vaikka kirjassa vilahteleekin rotukoiria, haamukoiria, kulkukoiria ja koirapatsaita, en nimeäisi tätä koirakirjaksi, vaan annan olla pelkästään jännityskirja-tittelin alla.

25. Kirja, jossa kukaan ei kuole
Tuula Kallioniemi: Bongaa tilhi, Tossavainen on Tossavaisten perheestä kertovan sarjan kolmas osa. Ensimmäinen osa alkaa siitä ajatuksesta, että perheessä on kolme poikaa eikä yhtään koiraa. Joten onhan koko Tossavaiset-sarja vähän niin kuin koirakirja.

26. Sukutarina
Enni Mustonen: Mäntykosken Anna - Johannes ja Helena - Mäntykosken miniä, siinä sitä on sukutarinaa, jonka nuoruudessani katsoin televisiosta. Aikaa on ehtinyt kulua niin kauan, että en muistanut juonta. Ja taitaa siellä tarinoissa sentään joku koirakin vilahtaa.

27. Kotipaikkakuntaasi liittyvä kirja
Muistojeni Joutsa. Luin nykyisen kotikuntani Joutsan asukkaiden muistelmateoksen, joka on toteutettu Angesselän kyläkoulun projektina vuonna 1993. Mielenkiintoisia tarinoita oli, mutta kielioppiin olisi saatu kiinnittää huomiota ja varsinkin välilyönteihin - kysymysmerkin edessä oleva turha välilyönti kertakaikkiaan hyökkäsi silmilleni joka kerta. Kuvia olisi saanut olla enemmänkin; toivottavasti nyt tekeillä olevaan vastaavantyyppiseen teokseen on saatu haalittua enemmän kuvahistoriaa.

28. Kirja kirjailijalta, jolta olet aiemmin lukenut vain yhden kirjan
Mervi Heikkilä: Louhen liitto - Fantasia ei tosiaankaan ole minun lajini, mutta kummasti sitä silti tulee ahmittua. No, nyt syynä oli kirjailija, jonka tunnen henk.koht, sillä Mervin esikoisrunokokoelma Lupsukieli, ilomieli; Tassulan väen runoja, on julkaistu omistamani kustantamon kautta. Siis taas löytyi kirja, joka liittyy jollakin tavalla koiriin!

29. Kirjan päähenkilö osaa jotain, mitä haluat oppia
Marja Korhonen: Sydämeen tatuoitu on neliraajahalvaantuneen ja puhekykynsä menettäneen Korhosen toinen teos. Haluaisin oppia häneltä asennetta selviytyä elämässä eteenpäin.

30. Kirjan nimessä on tunne
Väinö Linna: Musta rakkaus - ja minkä kun olen luullut, että Linna on kirjoittanut vain Tuntemattoman ja Pohjantähden allat...

31. Fantasiakirja
Chris Rindell: Ada Gootti ja Humisevan karju - Kalmatollon kartanoon kertääntyy väkeä osallistumaan lordi Gootin kirjalliseen koiranäyttelyyn. Mukana ihan oikeita koiria, mutta kirja on kuitenkin niin fantasiaa, etten laske sitä koirakirjaksi, mutta hauska nopeasti nautittu välipala se on.

32. Kirja on inspiroinut muuta taidetta
- - -

33. Kirja kertoo Intiasta
Vikas Swarup: Tyhjentävä vastaus eli kuka voittaa miljardin? - on elokuvaksikin tehty tarina slummien kasvatista, joka onnistuu voittamaan television tietovisan. Jokainen luku on vastaus yhteen kysymykseen ja samalla tarina köyhän tarjoilija-Ramin elämästä. Tykkäsin! Ja saan yhdistettyä koiriinkin, onhan kirjaa kutsuttu englanniksi myös nimellä Slumdog millionaire.

34. Kirja kertoo ajasta, jota et ole elänyt
Lars Strang: Yhteen taotut on rakkaus- ja seikkailukertomus 1650-luvulta. Kertomus on uskottava sekoitus historiallista faktaa ja fiktiota. Toivottavasti Strang jatkaa historiallisten romaanien parissa.

35. Kirjan nimessä on erisnimi
Joshua Doder: Koira nimeltä Grk - ei kyllä ole varsinainen koirakirja, vaan lasten seikkailuromaani, jossa päähenkilö lähtee ulkomaille palauttamaan toisen päähenkilön omistamaa koiraa ja joutuu vaarallisiin seikkailuihin.

36. Elämäkerta tai muistelmateos
Anne Mattsson: Tellervo Koivisto - tasavallan ykkösnaisen muistelmat osoittautui mielenkiintoisemmaksi kirjaksi kuin sitä lainatessani oletinkaan. Ei mässäillyt sillä, ketä kaikkia Tellervo Koivisto on tuntenut ja tavannut,mitä pidin positiivisena. Sujuvasti kerrottu.

37. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoon kuuluu yli 20 teosta
Merja Jalo & Marvi Jalo: Jesse rauniokoira - 26. osa Jesse-sarjaa, ei onneksi ole alkanut toistaa itseään vaan nyt seikkaillaan jo Skotlannissa asti. kts. bloggaukseni

38. Kirjassa mennään naimisiin
Raila Kinnunen: Nasima kertoo afganistanilaissyntyisen Vuoden Pakolaisnaiseksi ja kansanedustajaksikin valitun maahanmuuttajan tarinan, jossa hän menee naimisiin suomenruotsalaisen miehen kanssa. Ilman koiraa.

39. Ikääntymisestä kertova kirja
Pekka Nykänen: Kuolemanlento; Finnairin tragedia Ahvenanmaalla 1963 - kirja kertoo tragedian ikääntymisestä, siitä, miten vain yksi onnettomuuden kolmesta hengissä selviytyneestä on enää elossa. Kirja on mielenkiintoinen, vaikka koiria ei tarinassa esiinnykään.

40. Kirjailija tulee erilaisesta kulttuurista kuin sinä
Mina Iranta: Iran, isoäidin maa - kirja pitää lupauksensa muuttaa käsitystäni Iranista sotaisana arabimaana. Kirjoittaja on persialaisen isän ja suomalaisen äidin tytär, joka vasta aikuisena käy ensimmäisen kerran isänsä synnyinmaassa. Suosittelen tätä kirjaa jokaiselle, joka uskaltaa laajentaa  maailmankuvaansa.

41. Kirjan kannessa on eläin
Yrjö Ylänne: Koirakirja (ilmestynyt 1936), tämän otsikon alle kävisivät varmasti kaikki koirakirjat, mutta otetaan tähän vuoden ensimmäinen koirakirja, josta olen tänne kirjoittanut jo ennen tähän lukuhaasteeseen tarttumistani kts. bloggaukseni

42. Esikoisteos
Riikka Hedman: Sämpy - Kissan vuosi. Joo, myönnän, hyppäsi aika kauaksi koira-aiheesta, mutta pakko oli lukea, kun satuin selaamaan kaupassa. Mielettömän ihania valokuvia kissoista ja hauskoja tekstejä Oulun murteella. Suosittelen kaikille!

43. Kirja, jonka lukemista olet suunnitellut pidempään
Sirkka Garam: Koira kävi taloksi on ilmestymisestään asti ollut vanhempieni kirjahyllyssä ja siirtynyt muutama vuosi sitten minulle. Kun en ole ehtinyt käydä kirjastossa, tartuin tähän viimein ja yllätyin positiivisesti kirjan herkullisista oivalluksista. Kts bloggaukseni

44. Kirjassa käsitellään uskontoa tai uskonnollisuutta
- - -

45. Suomalaisesta naisesta kertova kirja
Anja Kauppala: Albina - Aleksis Kiven suuri rakkaus kertoo tekijänsä todeksi pitämää historiaa. 1800-luvun kulttuuripiirit ovat Suomessa olleet melko pienet, mutta minusta mielenkiintoiset.

46. Oseanialaisen kirjailijan kirjoittama kirja
- - -

47. Kirja täyttää kahden haastekohdan kriteerit
Andrew O'Hagan: Maf-koira ja hänen ystävänsä Marilyn (täyttää kohdat 18, 23, 29, 35, 41) yllätti minut sisällöllään - fiktiivinen Maf on melkoinen älykkö, mutta Marilynin elämän seuraamisen ohella se muistelee myös monia todellisia koiria ja niiden elämäntyötä, kts. bloggaukseni

48. Kirja aiheesta, josta tiedät hyvin vähän
Hanna Kökkö: Kätkö kertoo pojan tarinan ohella geokätköilystä, josta aiemmin olen tuntenut vain nimen. Kirja sai minut pohtimaan josko alkaisin koirineni samoilla etsimässä kätköjä. Voisi olla hauskaa. Näitä lasten- ja nuortenkirjoja luen, koska haluaisin itsekin kirjoittaa niitä lisää, vrt. bloggaukseni

49. Vuoden 2017 uutuuskirja
Irma-Liisa Juuti: Katse täynnä ystävyyttä on Suomi 100-runokirjasarjan teos. "Sanat näin ja sanat noin, uuteen uskoon panna voin. Ajatukset monet saan ottaa kiinni, uudestaan laittaa jakoon. Jospa rakoon jäisivät ne jonkun oven, tekisivät soman loven ajatuksiin lukijan, minusta näin tukijan toinen aatteillensa saa, niitä itse kasvattaa." Kummitädilläni on sana hallussa!

50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja
Satu Rämö: Unelmahommissa - tee itsellesi työ siitä mistä pidät annettiin luettavakseni, kun kehuin olevani rupeamassa - taas - yrittäjäksi. Kirja antoi lisävirtaa suunnitelmiini.
Listaa viimeksi päivitetty 22.12.2017 - huhh-huhh, kolme kirjaa puuttuu... jäänee puuttumaan...

perjantai 6. tammikuuta 2017

Visailu: Rodut FCI 1-10

Rotukirjoja, vanhoja, kun on luettu, niin tähän sopii kaveriksi pikku visailu tyyliin tunnista rodut, nykyajan kuvia, siis omaottamiani. Tämä ei ole helpoimmasta päästä, vaan olen ihan etsimällä etsinyt vähän vaativampia tunnistettavia.


Jos avasit kaikki visailut kerralla, niin niiden sivustolle upottaminen ei toimi, joten rotuvisa löytyy täältä: http://koirafanitusfi.polldaddy.com/s/fci-1-10-vol-1, jolloin visa aukeaa uuteen ikkunaan.

tiistai 3. tammikuuta 2017

Koirakirja (vuodelta 1936)

kirjoittanut Yrjö Ylänne

Innostuinpa nyt selailemaan Lasten koirakirjan kirjoittajan aikuisille tehdyn rotuoppaankin. Teos "omistetaan Suomen Kennelliitolle" Listaan tähän ensimmäisenä omaan korvaani hauskoina sorahtavia rotujen nimiä:

Norlannin pystykorva eli gråhund eli jämthund eli grå dyrehund eli elkhound, Lapin pystykorva eli finnehund, Arabian vinttikoira, saluki eli gasellikoira, jättiläissnautseri eli Riesenschnauzer, Maltan koira eli malteeseri, Venäjän pystykorva eli laikka, Hollannin pieni venekoira eli schipperke (joka muuten on belgialainen rotu), Lhassan terrieri (joka on Englannin vanhaa lammaskoiraa muistuttava tiibettiläinen rotu), Pommerin pystykorva eli kääpiöpystykorva eli pomeraniaani


Ilmestynyt 1936, kustantaja Otava, 216 sivua.

Ja sitten joukko kuvia.


Suomenpystykorvista oli muuten kauniit kuvat (kuten kirjan kannessakin), mutta tämä ei niinkään miellyttänyt silmääni. Kuvateksti kirjassa: "Eräs viime vuosien edustavimpia pystykorvia. Valio Hiien Isku, uros, omist. nimismies Lauri Forss, Hirvensalmi."
Ettei vain olisi Yrjö Ylänteen kennelnimi tuo Hiien...?







Tässäpä vähän 1930-luvun saksanpaimenkoirasta rungonmallia, sopisi olemaan nykypäivän itäeuroopanpaimenkoira.













"mustan-, ruskean- ja valkoisenkirjava Karjalan karhukoira"










"Sankt Bernhardin munkit harjoittamassa kuuluisia koiriaan ihmisystävälliseen tehtäväänsä."

kevytrakenteisia ovat (enkä nyt puhu munkeista)







"Afganistanin vinttikoira"

Huh-huh, tämän päivän koiriin verrattuna...












Tämän olen toki tiennyt ennestäänkin, että rodun alkuaikoina suomenajokoirissa oli muitakin värejä kuin nykyinen ruskea valkein merkein mustalla manttelilla.

Ylempi: "Tyypillinen kotimainen ajokoiranarttu. Viisun Trio, omist. kunnallisneuvos Akseli Haikio, Paimio."

Alempi: "Nykyhetken parhaimpia ajokoirauroksiamme. Ukko av Huuna, omist. isännöitsijä F. Dahlstedt, Tervakoski." Mahtoikohan koiran häntä olla jostakin syystä typistetty, vai saattoiko oikeasti olla noin lyhyt?

Kuvateksteistä ilmenee, että rotukoiria harrastettiin tuolloin ylempiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvissa perheissä. Koirien omistajien nimiä ei mainita juuri muissa kuin kotimaisissa roduissa.


"Suorakarvainen noutaja" joka on kehitetty Labradorin noutajasta ja settereistä. "Rotu nauttii kotimaassaan [Englannissa] ja usealla taholla muuallakin kasvavaa suosiota, mutta pohjoismaissa sillä ei ole käytäntöä, ei varsinkaan meillä." Suorakarvaisen noutajan ohella muita noutajarotuja ovat "kultainen noutaja, kiharakarvainen retrieveri [joka on Labradorin koiran ja villakoiran ristisiitos], Venäjän noutaja sekä Labradorin koira.





Ranskan hirvikoiran (kuvassa) ohella ranskalaisina ajokoirarotuina mainitaan Chien de Franche Comté, Vendéen koira (jota on karkeakarvainen ja lyhytkarvainen muunnos), Griffon Nivernais, Braque de Norman, Chien de Gascogne ja Chien de Gascon-Saintongenois.






"Kostroman ajokoira" on venäläinen rotu.

Toinen kirjassa mainittu venäläinen ajokoirarotu on "harlekiini-ajokoira", jolla kerrotaan olevan "omituinen mateenkarvainen väri ja kummalliset herasilmät" ja sen sanotaan olevan norjalaisen Dunkerin ajokoiran lähisukulainen.





Mäyräajokoira eli Dachsbracke on eri rotu kuin mäyräkoira. Eikä se ole dreeverikään, koska on Saksasta. Sen sanotaan polveutuvan matalasta mäyräkoirasta ja Saksan ajokoirasta.









Olen kuullut ja nähnytkin nyöriturkkisia villakoiria. Mutta ei niiltä ole keskiosaa ajeltu kaljuksi, vai muistankohan väärin...? Ja nimenkin muistan väärin, näkyy selvästi olevan "nuoravillakoira".









Tästä villakoirasta kerrotaan, että se on rotunsa valioedustaja. Luokkansa voittajana se on kuvattu Frankfurt am Mainissa vuonna 1935 "toimeenpannussa koirien maailmannäyttelyssä."







Bracco, italialainen kanakoira.


Täytyy myöntää, etten olisi tunnistanut rotua ilman kuvatekstiä, vaikka nykypäivän bracco italianot toki tunnistan.
Cockerspanielista kerrotaan, että se on saanut nimensä riistalajeista, joita sillä metsästettiin eli kurppa, teeri, pyy ja metso (wood cock, moor cock, heath cock)

Kuvien koirat ovat "Suomessa kasvatettuja cockerspanieleja. Vas.: Muc Hill Cockie, omist. neiti Anneli Carlsén, Viipuri. Oik.: Muc Hill Blue Lily, omist. luutnantti L. Lerche, Munkkiniemi."





"Kaunis ryhmä kenttäspanieleja."


Enää en ihmettele yhtään, että fieldspanieleissa joskus syntyy punavalkoisia pentuja.




Bullterrieri on tuohon aikaan ollut vielä ihan peruskoiran näköinen.









Ilman kuvatekstiä en kyllä olisi tunnistanut näitä "Airedalen terriereitä". Niitä on siinä "täysi tusina" ja ne ovat kaikki "samaa pesuetta".








Ja loppuun vielä mukaan tekstiäkin aiheesta sylikoirat. Alla osin kesken jäävässä kuvassa "karvattomia koiria" eli kaksi chihuahuaa.







Huomioithan, että olen valokuvannut (skanneriin yhdistetty pöytäkone dead) ja kertoillut tähän vain omaan silmääni ottaneita erikoisia kohtia kirjasta. Suurin osa kuvista ja teksteistä voisi olla nykypäivänkin koirakirjoissa.

Lasten oma koirakirja vm. 1954

kirjoittanut Yrjö Ylänne


Vaikka minulla onkin kaksi seinällistä koirakirjoja työhuoneessani, välillä löytyy divareista aarteita. Joulunjälkeislahjaksi itselleni tilasin Ylänteen kirjoittaman Lasten oman koirakirjan, joka lienee ensimmäinen lapsille suunnattu suomenkielinen koirakirja.

Kirjassa pääpaino on kuvilla, ja rotujen esittelytekstit on mahdutettu kuvateksteiksi. Tietouden ja kieliasun puolesta kirja vastaa aikuisille tehtyjä kirjoja, mutta kuvissa on paljon pieniä lapsia koirien kanssa.

Kuten jokainen koiraharrastaja tietää, rodunjalostus muuttaa koirien ulkonäköä. Kuvasin kännykällä muutaman hauskimman kuvan ja liitän ne tähän kommenttien kera.

Ilmestynyt 1954, kustantaja Otava, 79 sivua.




Lapsen kanssa koira, jonka rotuesittelyn yhteydessä mainitaan olevan "kaikkien lasten tuttava Lassi-koira, monen hauskan elokuvan ja kirjan sankari."

Seuraavassa kuvassa "lapset ovat pukeneet Pökön vaariksi."

Kissasta koko kielellä tykkää cockerspanieli ja "Newfoundlandin koira" on otettu tähän näytteeksi senaikaisten koirien valkoisten merkkien koosta.



 

Noutokapulaa suussaan pitää, ei suinkaan petit brabancon, vaan mopsi! Villakoira puolestaan päästi tänne ilmeensä ansioista.

 

Sitten siirrytään osastolle karvoja. Kolme koiraa ovat cairnterriereitä ja etutassut ilmassa istuu "Länsi-Ylämaan valkoinen terrieri."

Kuvaa, jossa koira on pikkupojan kanssa voisi pitää melkoisena kuva-arvoituksena, enkä usko, että  juuri kukaan ensikatsomalla tunnistaa rotua. Kyseessä on snautseri! 


Itselleni uutta tietoa kirjassa kerrottiin salukista, jota kutsuttiin myös nimellä gasellikoira. "Hyvin kasvatettu saluki ei juo likaisesta astiasta eikä sellaista maitoa, jota ihmiskäsi on koskettanut.


Kääpiöspanieli -nimisestä rodusta sanottiin, että rodussa on "useita värinsä puolesta eroavia muunnoksia." Ja muunnokset olivat "Kuningas Kaarlen spanieli" ja "Kuningas Kaarlen Kavaljeeri".




Viimeisenä sitten on kokonainen aukeama samanrotuisten koirien kuvia. Kyllä, kaikki edustavat samaa rotua, ja se ei ole tiibetinspanieli vaan "Kiinan palatsikoira".